Olipa kerran eräs epätoivoinen vetoomus internetin palstalla. Yhden pääsiäiskortin oli asianosainen saanut, VAIN yhden, no vissiin kaksi. Päätimme ilahduttaa asianosaista. Tehdään kortti koko suvun voimalla. Tästä lähtee; yksi toi paperia kun ei jollakin ollut mukana, vaikka ideaa ehdottikin, höh, Toinen lähetti tyttären mukana sulkia, tipun varmaan, liimattavaksi korttiin.No liimapullot oli kaikki hukassa ja kun yksi vaivoin löydettiin, se oli kuivunut, mutta pelastus oli isännän pikaliimapuikko työkalupakista, sillä pysyy hienompikin paperi. No niin ja jatkuu suunnittelu... Runo. Siis runo pitää olla. Ylioppilas (melkein) rullaa riimit railakkaasti reissuvihkoon. Ni pitääks se rimmatakki, mämmi ja känni, sopiiks se ny pääsiäiseen? Aivonystyrät käy täysillä, hörpyt yskänlääkettä ja räkäpaperit ojennukseen, täältä lähtee mummon runosuoni sykkimään, mutta ei kelpaa, ei oo trendikästä tämä. Uusiks!
Missä on lyijykynä, pitää luonnostella että tulee hieno. No kun ei oo, vedä suoraan siihen vaan tussilla, kyllä sä osaat, anna mennä!
Lopulta päästään yhteisymmärrykseen, kaikki hyväksyvät. Postissa on kortti, hauskin ikinä tai sitten tekijöillä oli hauskempaa sitä tehdessään, mutta tulossa on...varo vaan.., en tiedä mihin osoitteeseen mutta sinnepäin vissiin...
